Julkaistuja mielipiteitäni

HS, 3.5.2016

Hyvät suhteet takaavat turvallisuuden

Risto Isomeri uskoo (HS Mielipide 1.5), että Nato-jäsenyys on Suomen ainoa todellinen turva. Isomeri ei näe Suomen Nato-jäsenyyden kielteistä vaikutusta Suomen turvallisuudelle., hän näkee vain Nato-jäsenyyden Suomelle antamat turvatakuut.

Turvatakuut todella suojaisivat Suomea, mutta asiasta kannattaa katsoa myös kääntöpuoli: Suomen Nato-jäsenyyden seurauksena sotilaallinen jännite Itämeren alueella kasvaisi, muusta voimme vain arvailla.

Kyse on paljolti siitä, haluaako Suomi olla rakentamassa hyviä suhteita ja rauhaa vai jännitteitä ja vastakkainasettelua. Suomen hyvät suhteet Venäjään takaavat Suoman turvallisuuden paremmin kuin Naton turvatakuut.

Suomen ei pitäisi lisätä jänniteitä Itämeren alueella Natoon littymällä ja näin kasvattaa sodan uhkaa.

Opettaja 28/2015

Kirjoitin seuraavan jutun mielipiteenä Opettaja-lehdessä olevaan STUKin tutkijan Tommi Toivosen haastatteluun.

Säteilyasia ei ole niin yksinkertainen

Tommi Toivosen mukaan wlan-tukiasema lähettää usein käytännössä vähemmän säteilyä kuin matkapuhelin (Opettaja 26/6.11). Kuitenkin kännykästä voi ottaa pois tiedonsiirtoyheyden, mutta koululuokkien wlan-tukiasemia ei voi kytkeä pois päältä. Lisäksi wlan säteilee kauemmas kuin kännykkä, toistenkin tukiasemien alueelle.

Kännykän säteily on voimakkaampaa kuin wlanin vain lähietäisyydellä, kun se ottaa tukiasemaan yhteyttä. Tämä ei kuitenkaan ole osoitus siitä, että wlanin aiheuttama säteilyaltistus ei olisi vähäistä.

Toivosen mukaan wlan-tukiasemat asennetaan yleensä kattoihin, joissa ne ovat tarpeeksi kaukana ihmisistä. Koulussa ne ovat tavallisesti seinillä ja usein alle kahden metrin etäisyydellä lapsista ja opettajista. Eräässä luokassa tukiasema oli 1,5 metrin etäisyydellä päästäni, kun seisoin luokan edessä.

Koululaisten kännyköiden nettiyhteyksien, luokan wlanin ja koulun kattoihin asenettujen kännykkätukiasemien säteily välitunneilla lisää säteilykuormitusta niin, että lopullisia terveysvaikutuksia ei tiedetä. Tämä varomattouus on vastuutonta, varsinkin kun Toivosenkin mukaan lapsia koskevaa tutkimusta asiasta on vasta vähän.

27-28.10.2014 Länsiväylä

Wlan pois kouluista

Espoo on siirtymässä langattomaan kouluun. Kouluihin on asennettu WLAN-reitittimet, joiden kautta tableteilla on mahdollista ottaa yhteys verkkoon. Kouluille on hankittu tai ollaan hankkimassa tabletteja, jotka käyttävät langatonta kenttää.   

Epidemiologiset tutkimukset osoittavat, että mikroaaltosäteilylle altistumisella on yhteys syöpäriskin kasvuun sekä neurologisiin sairauksiin ja oireisiin. Neurologisia oireita ovat mm. päänsärky, huimaus, keskittymisongelmat ja epänormaali stressi. Laboratoriotutkimuksissa on osoitettu, että mikroaaltosäteily heikentää oppimista ja muistia ja vaikuttaa sydämen toimintaan. 

Arvio terveysvaikutuksista perustuu satoihin tieteellisiin tutkimuksiin. Tieto siitä kuinka moni kokee näitä oireita koulussa jää pimentoon, koska oppilailla, koulujen henkilökunnalla tai edes työterveyshenkilökunnalla ei ole tietoa tästä vaietusta asiasta.         

Onneksi Euroopassa on valtioita, joissa toimitaan Euroopan parlamentin, Euroopan neuvoston ja Euroopan ympäristöviraston kannattaman varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Esimerkiksi Saksan, Sveitsin ja Venäjän säteilyturvaviranomaiset suosittelevat langallisia verkkoja kouluihin.         

Ranskassa on jokin aika sitten säädetty lakeja, joiden mukaan kouluissa langattomat verkot tulee kytkeä pois päältä aina, kun laitteita ei käytetä. Näin tulisi menetellä myös Espoossa.        

Yksittäisiä WLAN-reitittimiä tarvitaan kouluissa korkeintaan muutaman tunnin viikossa, silti ne ovat toiminnassa 24 tuntia vuorokaudessa lähettäen mikroaaltosäteilyä herkässä kasvuiässä olevien lasten, jopa esikoululaisten ja kouluhenkilökunnan työympäristöön.        

Kuntapäättäjien tulisi tarkastella asiaa kriittisesti ja ottaa suunnaksi turvallisen kaapeliteknologian toteuttaminen Espoossa.

 

Helsingin Sanomat 23.2.2013

Mat­ka­pu­he­lin­ten tu­ki­ase­mia on 70 kou­lun ja päi­vä­ko­din ka­tol­la Es­poos­sa. Tä­mä on vas­toin muun muas­sa Eu­roo­pan Neu­vos­ton vuon­na 2011 kan­nan­otos­saan suo­sit­te­le­maa va­ro­vai­suus­pe­riaa­tet­ta, jon­ka mu­kaan eri­tyis­suo­je­lua vaa­ti­vien koh­tei­den, ku­ten kou­lu­jen ja päi­vä­ko­tien vä­lit­tö­mään lä­hei­syy­teen ei saa si­joit­taa tu­kia­se­mia.

Suo­mes­sa tu­ki­ase­mia kos­ke­vat sään­nök­set ja ra­ja-ar­vot pe­rus­tu­vat vain enin­tään 30 mi­nuu­tin al­tis­tuk­sen ai­kaan­saa­maan pu­he­li­men käyt­töä kos­ke­vaan läm­pö­vai­ku­tuk­seen. Nä­mä ra­ja-ar­vot ei­vät huo­mioi tu­ki­ase­mien ai­heut­ta­mia sä­tei­lyn mui­ta vai­ku­tuk­sia, ei­vät­kä suo­jaa pit­kä­ai­kai­sel­ta sä­tei­ly­kuor­mi­tuk­sel­ta.

WHO luo­kit­te­li ra­dio­taa­jui­sen sä­tei­lyn mah­dol­li­ses­ti kar­si­no­gee­ni­sek­si ke­säl­lä 2011. Pit­kä­ai­kais­näyt­tö sä­tei­lyn vai­ku­tuk­sis­ta puut­tuu, mut­ta on viit­tei­tä, et­tä sä­tei­lyl­lä saat­taa ol­la huo­mat­ta­via vai­ku­tuk­sia eten­kin las­ten ja nuor­ten ter­vey­teen.

Muun muas­sa Rans­kas­sa, Sak­sas­sa, Itä­val­las­sa, Es­pan­jas­sa ja Is­rae­lis­sa teh­dyis­sä tut­ki­muk­sis­sa on osoi­tet­tu, et­tä sä­tei­ly voi ai­heut­taa kes­kit­ty­mis­vai­keuk­sia, uni- ja muis­ti­häi­riöi­tä, hui­maus­ta ja pään­sär­kyä.

Useis­sa mais­sa nou­da­te­taan va­ro­vai­suut­ta mat­ka­pu­he­li­mien tu­ki­ase­mien si­joit­te­lus­sa. Esi­mer­kik­si Rans­kas­sa on sul­jet­tu kou­lu liian lä­hel­le si­joi­te­tun tu­ki­ase­man mas­ton ta­kia ja Itä­val­lan lää­kä­ri­yh­dis­tys suo­sit­taa huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­piä ra­ja-ar­vo­ja kuin Sä­tei­ly­tur­va­kes­kus.

Suo­mes­sa­kin tu­li­si nou­dat­taa va­ro­vai­suus­pe­ri­aa­tet­ta mik­ro­aal­to­sä­tei­lyn mah­dol­lis­ten hait­to­jen mi­ni­moi­mi­sek­si eten­kin, kun se kos­kee lap­sia ja nuo­ria.

 

Useis­sa mais­sa nou­da­te­taan va­ro­vai­suut­ta mat­ka­pu­he­li­mien tu­ki­ase­mien si­joit­te­lus­sa. Esi­mer­kik­si Rans­kas­sa on sul­jet­tu kou­lu liian lä­hel­le si­joi­te­tun tu­ki­ase­man mas­ton ta­kia ja Itä­val­lan lää­kä­ri­yh­dis­tys suo­sit­taa huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­piä ra­ja-ar­vo­ja kuin Sä­tei­ly­tur­va­kes­kus.

Suo­mes­sa­kin tu­li­si nou­dat­taa va­ro­vai­suus­pe­ri­aa­tet­ta mik­ro­aal­to­sä­tei­lyn mah­dol­lis­ten hait­to­jen mi­ni­moi­mi­sek­si eten­kin, kun se kos­kee lap­sia ja nuo­ria.

Tiina Kallioinen

Kirsi Kallio-Vuori

Jarno Kukkonen

 

12.9.2012 Länsiväylä, Vaaliareena

Tukiasemat pitää ottaa pois Espoon koulujen katoilta

On hienoa, että sähkösaasteen riski on tiedostettu Lahnuksessa. Lahnuslaiset vastustavat Teliasoneran tukiaseman rakentamista keskelle kyläyhteisöä (LV 8.-9.9.2012) ja puolustavat oikeuttaan terveelliseen asuinympäristöön. Kuitenkin Espoossa on myös toinen vastaava ongelma, nimittäin tukiasemien sijoittaminen koulujen ja jopa päiväkotien katoille.

Tein jokin aika sitten pienen selvityksen Espoon koulujen pihojen säteilyarvoista. Selvitin 32:n Länsi-, Keski- ja Etelä-Espoolaisen alakoulun säteilyä. Ikävää oli havaita, että 32 koulusta useimpien katoille oli asennettu 1-5 mikroaaltolähetintä. Mikroaaltosäteilyn voimakkuus (mikrowattia/neliömetri) vaihteli koulujen lähiympäristön lähettimien, rakennusten ja pinnanmuotojen takia. Lisäksi koulupihalle pääsevän säteilyn määrään vaikuttivat katon korkeus ja lähettimien sijoittelu katolla. Suurimmat säteilyn voimakkuudet olivat koulujen pihoilla, joiden katoilla oli eniten lähettimiä ja vähäisintä säteily oli koulujen pihoilla, joiden katoilla ei niitä ollut.

Lahnus-artikkelissa haastatellun STUKES:n erikoistutkija Tommi Toivosen mukaan Suomessa sallitun säteilyn raja-arvoksi on määritelty EU:n suositusten mukaisesti 10 wattia neliömetriltä ja hänen mukaansa tukiasemien säteily on yleensä jopa 10 000 kertaa alle tämän rajan. Tämä on totta, mutta nämä ICNIRP:n vuonna1998 määrittelemät raja-arvot on laadittu rajoiksi lämpösäteilyn siirtymiselle päähän kännykkään puhuttaessa. Biologisille vaikutuksille tulisi olla omat raja-arvonsa.

Euroopan Neuvosto teki tiukan kannanoton vuonna 2011, jossa se totesi ICNIRP:n raja-arvot vanhentuneiksi ja lisäksi totesi, että langattomat sähkömagneettiset kentät tulisi jopa kieltää oppilaitoksista, myös langattomat laajakaistat. Neuvosto kehotti noudattamaan säteilyn raja-arvoissa varovaisuusperiaatetta. Toisin sanoen sähkömagneettiset kentät olisi hyvä pitää niin alhaisella tasolla kuin se teknisesti on mahdollista. Lisäksi Euroopan ympäristövirasto EEA antoi jo vuonna 2008 suosituksen, jonka mukaan lähettimistä tulee olla 100 metrin turvaväli herkkiin kohteisiin kuten kouluihin ja päiväkoteihin.

Tukiasemien mikroaaltosäteilyllä on osoitettu biologisia haitallisia terveysvaikutuksia. Ranskassa, Saksassa, Espanjassa, Israelissa ja Itävallassa on tehty tutkimuksia, joissa on osoitettu tukiasemasäteilyn aiheuttavan esimerkiksi päänsärkyä, huimausta, stressiä, uni- ja muistihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, ärtyisyyttä ja syöpäriskin lisääntymistä. Näiden tutkimusten mukaan biologisia haittavaikutuksia voi ilmetä yli 10 000 kertaa vähäisemmällä säteilyllä kuin millä lämpövaikutuksia esiintyy.

Useissa maissa kuten Sveitsissä, Italiassa, Puolassa, Itävallassa ja Ranskassa on tiukennettu turvanormeja mikroaaltosäteilyyn liittyen. Suomessakin tulisi huomioida tukiasemasäteilyyn liittyvät haitalliset terveysvaikutukset sekä soveltaa varovaisuusperiaatetta tukiasemien sijoittelussa. Meidän ei tulisi pitää lapsiamme moninkertaistuvan mikroaaltosäteilyn koekaniineina. Lapset tarvitsevat myös säteilyturvallisen paikan välitunneilla, jotta he voivat rentoutua ja jaksavat keskittyä tunneilla koulutyöhön.

 

21.9.2010 Helsingin Sanomat

Kaava jarruttaa Vihdin kehitystä

Asuntoministeri Jan Vapaavuori tyrmää yrityskeskittymän rakentamisen Vihdin Huhmariin (HS Kaupunki 15.9 ja 16.9). Syyksi hän ilmoittaa maakuntakaavan, joka kieltää toiminnat, jotka hajauttavat alueen yhdyskuntarakennetta. Sen tarkoituksena on vähentää hiilidioksidipäästöjä.
                   Jos Vihdin kehittymistä jarrutetaan ja pääkaupunkiseudun rakentamista tiivistetään Vapaavuoren havittelemaksi metropoliksi, työmatkustaminen lisääntyy pääkaupunkiseudun liikekeskustoihin. Rakentamisen tiivistäminen kohottaa maan arvoa ja nostaa entisestäänl asuntojen hintoja.
                   Vaikka pääkaupunkiseudun rakentamista on varaa vielä tiivistää, miksi pitäisi estää Vihdin kehittyminen ja kasvaminen, jolloin paine Helsingin seudun asuntojen hintoihin lieventyisi?
                   Jos liikekeskittymä rakennettaisiin Vihtiin, se loisi työpaikkoja ja vaurautta alueelle. Alueen kehittyessä siellä työskentelevät ihmiset todennäköisesti muuttaisivat lähelle työpaikkojaan, eikä heidän tarvitsisi enää pendelöidä esimerkiksi Helsingin suuntaan. Hiilidioksidipäästöt vähenisivät, sillä Helsingin seudun ongelmana ovat jo nyt pitkät työmatkat liikekeskustassa oleville työpaikolle, joiden läheltä ihmisillä ei usein ole varaa tai haluakaan ostaa asuntoa.
                   Nurinkurista on, että Vapaavuori haluaalisätä vuokra-asuntojen sekä kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista pääkaupunkiseudulla, mutta edistää asuntojen hinnan nousua.
                   Vihdistä katsottuna kauppakeskuksen rakentaminen Huhmariin ei varmasti ole yhdyskuntarakenteen hajauttamista. Pienemmilläkin kunnilla tulisi olla oikeus kehittymiseen. Myös kehittyvän kunnan asukkailla pitäisi samalla tavoin olla yhdenvertainen oikeus kehityksen hedelmiin uusien palveluiden muodossa - maakuntakaavasta huolimatta.

Jan Vapaaavuori vastasi mielipiteeseeni toteamalla, että Suomi on oikeusvaltio. Mutta hän ei vastannut esittämiini epäkohtiin, miksi maakuntakaava ei aja tarkoitustaan, vaan itseasiassa lisää hiilidioksidipäästöjä.

 

Opettaja 3.2.2010

Oppilaita kiinnostaa opettajan arvomaailma

Hannu Laaksola kirjiotti, että opettajan ei tarvitse kertoa yksityisasioistaan kuten seksuaali-identiteetistään tai elämänkatsomuksestaan koulun oppilaille. Laaksolan artikkelista jäi vaikutelma, että opettaja ei saisi edes puhua niistä. Laaksolan mielestä kenenkään (oppilaan) ei tarvitse kuunnella toisten yksityisasioita (Opettaja 22.1.2010).
                   Totta on, että opettajan mielipiteet eivät kuulu opetussuunnitelmaan. Kuitenkin kokemukseni perusteella oppilaat ovat kiinnostuneita opettajansa mielipiteistä, ainakin mitä vanhempia oppilaat ovat. Heillä on oikeus halutessa kuulla opettajan mielipiteitä, koska se kuuluu mielipiteen- ja sananvapauteen ja oppilaan henkilökohtaiseen mahdollisuuteen kehittyä ihmisenä.
                   Lisäksi on suvaitsevaista kuulla erilaisia mielipiteitä asioista, myös uskonnollisia tai ateistisia, jotka ovat erilaisia kuin omat käsitkset. Tämä auttaa oppilaita kehittymään ajattelemisessa, saamaan erilaisia näkökulmia ja suvaitsemaan muiden mielipiteitä. Ns. arvovapaan sekä perinteisen suomalaisen tai kristillisen arvomaailman erilaisuus tulee käsitellä opetustyössä, jotta lapset ja nuoret osaavat suhtautua erilaisuuteen ja eivät kiusaa vähemmistöön kuuluvia.
                   Ministeri Virkkusen työryhmä lähtee ehkäisemään kiusaamista seksuaali-identiteetin perusteella. Vaarana on, että opetussuunnitelmassa korostetaan ministerin arvoliberaalia katsomusta, jota lasten vanhemmat eivät pidemmän päälle hyväksy. Vaikka suvaitsevaisuutta kuulutetaankin joka torvesta valtiovallan puolesta, poliittisena linjauksena näyttää olevan kristillisen uskonnollisen ajattelun kitkeminen koulumaailmasta, mikä edustaa päinvastoin suurta suvaitsemattomuutta. 

 

Länsiväylä (2008)                     

Kuntaliitos heikentää demokratiaa

 

Länsiväylän mielipidetutkimuksessa 67 % espoolaisista vastustaa Espoon liittämistä Helsinkiin (LV 8.10). Kunnallisvaaliehdokkaat ovat asian suhteen vähemmän jyrkkiä. Espoo on siis edelleen vaarassa joutua kuntaliitokseen, jos asian suhteen ei olla hyvin päättäväisiä.

Vaikka liitoksella joitain taloudellisia ja käytännön etuja saavutettaisiin, niin hinta on liian kallis, koska sillä on heikentävä vaikutus pääkaupunkiseudun kansanvaltaan. Hallintoalueen koon kasvu heikentäisi kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia, koska suhteessa alueen pinta-alaan valittaisiin vähemmän kunnanvaltuutettuja kuin ennen.

Tämän vuoksi olisi vaikeampaa äänestää kunnan johtoon ihmisiä, jotka ovat paikallisalueelta kotoisin ja joiden paikallistuntemus on siten parempi, kuin kauempaa tulevien ihmisten. Vähemmän ihmisiä kauempana äänestäjistä päättäisi silloin suurempien ihmismäärien asioista.

Edustajien valitseminen kaupunginosahallituksiin ei korvaisi tätä demokratian menetystä, koska kaupunginosavaltuustot eivät vastaisi suurista linjanvedoista tai taloudesta. Äänestäjien pitää pystyä vaikuttamaan mahdollisimman hyvin sellaiseten henkilöiden valintaan, jotka vaikuttavat kyseisiin asioihin.

Kaupunkien yhdistäminen murentaisi demokratiaa, loisi turvattomuutta sekä rajoittaisi kuntien välistä tervettä kilpailua. Nämä asiat eivät näy numeroina, mutta ne ovat sitäkin tärkeämpiä. Suuria yksiköitä ja massakulttuuria ajava politiikka ei ole ihmisten etu. Se on vain suuren rahan etu.

 

Helsingin Sanomat (2009)

Liian tiheä asuinrakentaminen ei ole hyväksi

Tiivistä asuinrakentamista on alettu suosia keinona torjua ilmastonmuutosta. Tämä johtuu siitä, että silloin kuluu vähemmän energiaa liikkumiseen lyhyempien etäisyyksien takia. Lisäksi suurien asutuskeskittymien tiedetään mahdollistavan vilkkaan, monipuolisen ja hyvinvoivan elinkeinoelämän.

                      Tiivistä asuntorakentamista suunnitellaan eri puolille pääkaupunkiseutua, esimerkiksi Etelä-Espooseen sekä Helsingin tulevalle Sipoon alueelle. Helsingissä päällimmäisenä tarkoituksena on helpottaa asuntopulaa ja Espoossa halutaan saada lisää asukkaita, jotka tuovat vielä enemmän tuloja kunnalle.

                      Elinkeinoelämän etujen ei kuitenkaan pitäisi polkea liiallisesti ihmisten asumisviihtyisyyttä sekä mahdollisuutta nauttia jonkinlaisesta luonnosta sekä kohtuullisen puhtaasta ympäristöstä. Usein se ei ole mahdollista metropoleissa ilmansaasteiden pistemäisen kuormituksen takia. Suurkaupungeissa kuolee ennenaikaisesti paljon ihmisiä pienhiukkasten heikentäminä.

                      Liian tiheä asutus heikentää ihmisten hyvinvointia, sillä ihmisillä on henkisiä tarpeita. Ei voida kuvitella, että ihmisten leivässä kiinni pitäminen ja ostosparatiisi naapurissa riittäisivät henkiseen hyvinvointiin. Välillä päättäjät tuntuvat ajattelevan ensisijaisesti elinkeinoelämän etua sekä kunnan tuloja, mutta unohtavat ketä he palvelevet ja että ”ihminen ei elä pelkästään leivästä.

                      Ihmiset tarvitsevat lähialueelleen kunnollisten peruspalveluiden lisäksi tilaa ympärilleen ja myös useimmiten jonkin verran luontoa. Tästä kaikesta syntyy henkistä pääomaa ihmisissä, joka poikii myöhemmin taloudellisena vaurautena.

                      On tärkeää, että ilmastonmuutoksen torjunta otetaan huomioon rakentamisessa, mutta asuinrakentamisen liiallinen tiivistäminen kostautuu jossain vaiheessa ja on muutenkin yksipuolinen tapa vaikuttaa asiaan.

 Yhdyskuntien hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää monipuolisemmin esimerkiksi maalämpöpumpuilla, energiansäästörakentamisella, aurinkopaneeleilla, tuulivoiman lisäämisellä, sekä tutkimuksen satsaamisella ikiaikaisten fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi ympäristöystävällisemmillä energianlähteillä.

 

Helsingin Sanomat (aiemmilta vuosilta)

Ydinvoima on vastuuton energiantuotantomuoto

 Mielestäni ydinvoimaa koskevassa keskustelussa jätetään liian usein huomioimatta radioaktiivisen jätteen vaarallisuus ja sen vaikutukset tulevaisuudessa. Maalaisjärjellä ajateltuna kyse ei voi olla ympäristöystävällisestä energiantuotantomuodosta, kun jäte täytyy haudata viidensadan metrin syvyyteen peruskallioon. Tulitikkuaskillinen korkearadioaktiivista ydinjätettä riittäisi tekemään kaikesta Päijänteen vedestä juomakelvotonta.

 Ei ole mitään varmuutta siitä, että haudatun ydinjätteen radioaktiivisuus ei pääsisi leviämään ympäristöön. Päinvastoin, satojen, tuhansien tai kymmenientuhansien vuosien aikana kallioperässä liikkuva vesi syövyttää lopulta puhki ydinjätteen ympärillä olevan pallografiittirautasäiliön sekä sen sisässä sijaitsevan kuparikapselin, jolloin ympäröivä pohjavesi saastuu ja leviää yhä kauemmaksi.

Merenpinnan siirtyminen, maaliikunnat ja tulevat jääkaudet aiheuttavat omat riskinsä ydinjätteiden suojamekanismien pettämiseksi.

Tosiasiassa ydinjäteongelma haudataan syvälle maan poveen tulevien sukupolvien riesaksi. Ydinvoimayhtiöillä ei ole oikeutta vaarantaa tulevaisuuden ihmisten elinmahdollisuuksia.

Ydinvoimalaonnettomuudet ovat mahdollisia, vaikka tekniikka ei pettäisikään. Esimerkiksi Tsernobylin onnettomuus ei johtunut laitteiden toimintahäiriöstä, vaan siitä, että henkilökunta teki virheitä. Ydinvoimalaonnettomuuksien seuraukset voivat olla katastrofaalisia, päinvastoin, kuin esimerkiksi tuulivoimaloissa.

Ydinvoima kytkeytyy ydinaseteollisuuteen. Tämä ei suoraan liity Suomessa rakennettaviin ydinvoimaloihin, mutta epäsuorasti kyllä, koska sama yhtiö saattaa rakennuttaa ydinvoimalan epävakaalle alueelle, jossa ydinvoimaloita voidaan käyttää ydinaseiden tuottamiseen. Ihmiskunta voi tuhota lähes kaiken elämän maapallolta vain yhdellä tavalla nopeasti: ydinaseilla.